Teemana radio. [via skrubu]
1. Ensimmäinen radiomuistosi?
Äiti on kirjoittanut vauvakirjaan, että olin jo pienenä melkoinen tarkkakorva. Tunnistin maalla mummolassa lähestyvien autojen merkin jo kaukaa pelkän äänen perusteella. Ehta äänimies pienestä pitäen. Radiokin oli tuttu jo varhain. Ainakin Noita Nokinenä -lastenkuunnelmat tuli kuunneltua tosi tarkkaan. Yhä edelleenkin joka joulu pitää ohjelmatiedoista tarkistaa, tuleeko radiosta Nokinenän seikkailuja. Yleensä tulee, ovat melkoisia nostalgiapläjäyksiä.
2. Mikä on suosikkiohjelmasi?
Menneiltä ajoilta radioteatterin kuunnelmat Linnunradan käsikirja liftareille ja Knalli ja sateenvarjo. Lisäksi ainakin Kettunen, Ocsid ja Ulmanen & Roiha! Ylivoimaisesti parhaiten kuitenkin toimi Gösta Sundqvistin ohjelmat. Kaikki varhaistuotannosta Teinitaloon asti. Gösta oli niin hengenheimolainen radiokerronnan suhteen kuin vain joku voi olla. Miehen taannoinen kuolema riipaisikin todella syvältä. Työ jäi todella ikävästi kesken... Nykyisistä ohjelmista kuuntelussa ovat Alivaltiosihteeri, Avaruusromua ja muutama muu vastaava klassikko.
3. Milloin suljet radion?
Radionkuuntelu on yleensä täsmätoimintaa. Radio aukeaa suosikkiohjelman alkaessa ja sammuu ohjelman päätyttyä. Toisinaan radio toimii musiikkimattona taustalla ja silloin soi Yle Radio 1 tai Classic Radio. Tyyliin mitä vähemmän turhaa lätinää ja läpänheittoa, sen parempi. Klassista musiikkia kuuntelen enemmänkin, jos on tarvetta hektisen illan jälkeen rauhoittua ennen nukkumaanmenoa. [Musiikin avulla uni paremmaksi]
4. Unelmoitko koskaan oman radio-ohjelman tekemisestä?
Isällä oli kannettava kelanauhuri johon tenavana tallentelin omia lauluja ja ohjelmia. Olisipa ne nauhat tallessa! Halusin kyllä nuorempana radioon töihin, en toimittajaksi vaan äänitarkkailijaksi. Tekniikka- ja tuotantopuoli on aina ollut sitä ominta alaa. Kaikenlaisten äänimaailmojen luominen sujuu kuin itsestään... No ei minusta radion suurta äänitarkkailijagurua tullut. Tosielämässä unelmat harvoin toteutuvat. Vaan eipä mitään, nyt DJ:näkin saan viedä ihmisiä kiehtoville matkoille äänimaisemiin aivan vastaavalla tavalla. Johdatella tunnelmasta toiseen, kertoa kuulokuvia läheltä ja kaukaa.
Toisaalta tekniikka on nykypäivänä halpaa ja helppokäyttöistä joten jokainen alasta kiinnostunut voi vaivattomasti puuhastella omien radiojuttujen parissa, netin ja podcastingin toimiessa tasavertaisena lähetyskanavana. Minun ohjelmat on toistaiseksi jääneet pienen piirin iloksi, satunnaisia mixausvierailuita toisten ohjelmissa unohtamatta mutta jos elämä kohtelee hyvin, tilanne voi olla tulevaisuudessa tyystin toinen. Katsotaan nyt...
Sunkan perintöä vaalien. | [Malja Göstalle] [Radiohistoriaa] [Meemi 06/2005]
Saksalaisen elektrovelhon 
[via 
