Tulipa mieleen sanomalehdistä Lenny Kravitzin keikka-arvosteluja lukiessa, miksei samanlaisia seikkaperäisiä selostuksia tehdä klubien DJ-keikoista. Analysoida biisilistaa, suitsuteta keikan huippukohtia, eritellä nyansseja soittotekniikassa. Ai niin, ei täällä osata. Ei musiikkitoimittajilla ole tietotaitoa sellaisen tekemiseen. Nykyään jos "journalisti" tulee klubi-illan tiimoilta utelemaan jotain DJ-asioista, kysymykset ovat varsin usein asiaan perehtymättömän, jopa voimakkain ennakkoasentein ladattuja pinnallisia diipadaapa typeryyksiä. Jollet ole aivan lähiaikoina julkaissut omaa uutta levyä, musiikista ja setin sisällöstä puhuminen on ohi sekunnissa. Kaikki muut ulkomusiikilliset seikat kyllä halutaan tietää. Että ala siinä kertoa suurella intohimolla tarjoillusta sielukkaasta selektiosta...
Mistähän se DJ:n yleinen maine bileiden tyhjäpäisenä neulapoikana, oikeasta musiikista ja soittamisesta mitään ymmärtämättömänä huithapelina on lähtöisin? Tosielämästä? Mediasta? Muistaako joku Roolihuijaus tv-ohjelman jakson jossa brittimuikkikset Anne Savage ja Lottie yrittävät kuukauden ajan opettaa nuorelle ammattisellistille klubiDJ:n taitoja? Ohjelma oli melkoista huttua mutta saattoi siitä vähän aistia, mitä touhu oikeasti vaatii. Ihminen voi olla vaikka kuinka musiikillisesti lahjakas, omata rytmitajua, tyylitajua ja pelisilmää, ei DJ:ksi silti noin vain ryhdytä. Aivan samalla tavalla se vaatii valtavasti tietämystä ja harjoitusta, kuin mikä tahansa tositoiminta. Jotenkin vaan tuntuu, että DJ on meillä edelleen yhtä arvostettu, kuin pikaruokalan kassa.
No toisaalta, syy vallitsevaan tilanteeseen on molemmissa osapuolissa. DJ- ja klubikulttuuri on alakulttuuria eikä automaattisesti avaudu vaikka valtavirran kitarasankareita seuraavalle ihmiselle. Vaatisi klubivaikuttajilta samanlaista median avainhenkilöiden kädestä suuhun ohjausta, kuin rockpuolella konserttijärjestäjät ja levy-yhtiöt tekevät. Voimakasta asian esilletuomista. Ei se tasokas medianäkyvyys ole ilmaiseksi tullut heillekään. Syyttävä sormi osoittaa vahvasti DJ:n työnantajiin ja promootiosta vastaaviin eli usein ohjelmatoimistoihin ja ravintoloihin. Pohjustus- ja valistustyö toimittajien suuntaan pitäisi tehdä ihan eri meiningillä, jos klubikulttuurin tietämyksen tasoa aiottaisiin tästä nostaa. Olisi niin paljon mukavampi lukea raportteja DJ-keikoista jossa osattaisiin kertoa muutakin, kuin että jumputtavaa musiikkia soitettiin koko ilta, baaritiskillä oli hidas palvelu ja vessasta paperi loppu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti