15. toukokuuta 2006

Snellmanin jalanjäljillä

Snellman, kiltti mies muuten suomeksi taikka hyväluontoinen mies tai suorastaan nynny jätkä, kuten Pullakuskit ennen vanhaan viisastelivat. Niin perjantaina vietettiin Johan Vilhelm Snellmanin 200-vuotis synttäreitä ja päivän HS:ssa oli hieno kirjoitus miehestä otsikolla Kansaa pitää sivistää, ei laskeutua sen tasolle. Otsikko on erinomaisen osuva ja tuota samaa Snellmanin filosofiaa ja ohjenuoraa tässä on itsekin yrittänyt noudattaa hyvän musiikin sanomaa levittäessä.

DJ-keikoilla levypakissa on mukana aina myös keskivertoa haastavampaa musiikkia jota ujutan settiin, jos otollinen hetki koittaa. Olen soittanut klubi-illoissa mm. Eino Leinon runoja Ella Erosen lausumana, Andrea Boccellia ja vanhaa Jerusalem virttä (tosin KLF:n versiona). Kuten Miro "Aikuisille yökerho" -kommentissa muistutti, kansalaisten käytös ja levytoivomukset voivat olla joskus aika avuttomia. Jokaista kakaramaista kiukuttelua ja typerää biisitoivetta kohti DJ:n kynnys kiristää linjaa ja soittaa jotain täysin vastakkaista kasvaa huomattavasti. Se kansan sivistäminen nostaa silloin päätään. Klubeissa DJ on mestari ja maisteri ja hänen tahtipuikkonsa mukaan mennään. Olkaa siis varovaisia mitä DJ:lle huutelette tai tuloksena voi olla napakka musiikillinen sivallus joka alkaa salakavalasti vaikuttaa vasta parin päivän päästä... Eli klubi-DJ:n ei tarvitse laskeutua kansan tasolle vaan päinvastoin kansa pitää nostaa DJ:n tasolle. Takoa musiikillista valistusta, sivistystä ja suvaitsevaisuutta päähän vaikka sitten biisi kerrallaan, jos ei muuten. Ettäs tiedätte...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti