Ihan kuin täällä ei olisi suosikkilistoja ennestäänkin. Parasta just nyt Top6 eli päällimmäisenä levypinossa tänään.
- Frasier Crane: Radio jingle (Soundtrack) (Milan). No niin, loppu tuli tällekin suosikkisarjalle. Teemalaulun työstämissketsi kuvaa hyvin koko sarjaa. Frasier tavoittelee täydellisyyttä, lopputulos ei ole ihan odotetun mukainen. Jinglestä tulee mieleen Queenin Bohemian rapsody.
- Emma Salokoski Trio: Chovendo Na Roseira (Original) (Texicalli). Emma on ihq! Laulua on pakko hyräillä ja viheltää mukana. Alunperin Antonio Carlos Jobimin ehtymättömästä laululaatikosta.
- Eduardo and his Brazilian Aeroplane: Botão com âncora (Original) (Poko). Karjalaisen Jukan Ankkurinappi portugaliksi parin kesän takaa. Tämäkin levy vain paranee vanhetessaan.
- Jazztronik: Samurai (Original) (Pantone). Ryota Nozakin uuden albumin avausraita. Jo nyt voi sanoa, että levy on ehdottomasti yksi vuoden parhaista. Tuntuma vain vahvistuu, että Japani ja Saksa ovat modernin rytmimusiikin mahtimaita.
- Secret weapon: Disco number (Original) (Bootysounds). Team Young Finland Epsanjassa. Pornopoljentoa, velmuilua! Mahdoton tätä on mihinkään yhteen katagoriaan laittaa. Levyn bonuksena olevat tsadin gundin läpät skebakunkuista aiheuttaa rajua repeilyä.
- Kari Rydman: Niin kaunis on maa (Love Records). Ostin Rydmanin levyn äskettäin divarista, alunperin ihan kyllä toisen kappaleen takia. Päätösraitana on tämä klassikko joka herkistää mielen. Säveltäjän sanoin. "Tämän laulun tein suojatiellä kuolleen pienen oppilaani muistoksi. Sittemmin lapset ovat halunneet laulaa sitä tunti tunnin jälkeen. Oikeastaan olen siinä sanonut kaiken mitä voin tästä asiasta sanoa. Pikku Tean nuoremmat koulutoverit avustavat kertosäkeessä. (-71)"
Melkoinen sekoitus. Näkyy taas ne karjalaiset juuret selvästi. Tunteet on vahvoja ja herkässä. Ilo ja suru, itku ja nauru...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti