No niin loppuihan se Big Brother, siis Hollannin BB. Taisin seurata asukkien puuhastelua noin kuukauden ajan. En mitenkään aktiivisesti vaan satunnaisesti kurkkaillen paremman tekemisen puuttuessa eli aika harvoin. Suomen tai muiden maiden BB:sta ei ole kokemusta enkä kyllä tätäkään olisi katsonut, jos olisi pitänyt tv:n ääressä tuijottaa. Ohjelmiin viittaavia nettikirjoituksia olen lukenut sen verran, että ainakin luulen tietäväni missä mennään ja mikä on homman juju.
Mutta miksi kuitenkin jaksoin tätä versiota katsoa ja kuunnella, oli paikalliset tapa- ja populaarikulttuurin erityispiirteet. Ne pienet yksityiskohdat jotka poikkeavat meidän tuohivirsumeiningistä. Satuin esimerkiksi hollille, kun kilpailijoiden tehtävänä oli polkea kuntopyörällä keskeytyksettä vuorokausi ympäri. Mitäpä musiikkia Isoveikka kilpailijoiden kirittämiseksi soittikaan. Hillitöntä 90-luvun kiksua, hc-technoa, klubihittejä ja vaikka mitä! Armand Van Heldeniä, Beats Internationalia, Bob Marleyta. Tai miltä kuulostaisi Technoheadsin I wanna be a hippy (Ilsa Gold mix). Posketon popcoretykitys jossa tempo on jo yli 190 BPM! Että polje siinä sitten vauhtia kuntopyörään. Hauska veto joka oivallisesti ilmentää paikallista menoa. Mutta olisiko vastaava musaselektio ollut mahdollista vaikka Suomen BB:ssa? No en todellakaan usko...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti